Viikon koirakuva: inhimillinen
Viikon koirakuvan toiseksi viimeisessä haasteessa on aiheena inhimillinen. Nämäkö elukat inhimillisiä? Kyllä!
Bode on tainnut “periä” isännältä raivostuttavan tavan harata vastaan vähän joka asiassa. Bode kellii selällään monta kertaa päivässä, mutta auta armias, jos sitä käskee kääntymään selälleen, niin hysteerinen paniikki päällä; en tasan varmasti kelli, kun niin haluat. Ja vastaavia tilanteita on vaikka kuinka paljon (isännän niskuroinnit liittyvät pikkuisen eri asioihin, mutta niistä ei sen enempää…). Ai että osaavat olla raivostuttavia!
Wiltsu rakastaa pehmeitä paikkoja. Se ei vahingossakaan nuku lattialla, vaan aina sohvalla, nojatuolilla tai omassa boxissaan myllätyn vällykasan päällä. Meillä ei yleensä ole sohvalla tyynyjä, mutta silloin harvoin kun ne eivät ole lentäneet kaaressa lattialle, käy näin:
Näin noi kaksjalkaisetkin röhnöttävät sohvalla päät tyynyllä, miksen siis minäkin…
Seuraavan kuvan inhimillisyydestä voi tietysti olla montaa mieltä… Ei meillä kukaan ihminen kaljakorin ääreen ole vielä nukahtanut, mutta sohvalla saattaa joskus joku torkahtaa kaljapullo kädessään 
Siis en tietenkään minä, en ikimaailmassa, vaan tuo isäntä ja onkohan näin tapahtunut kerran, mutta olen kyllä kuullut, että on ihmisiä joille niin käy useinkin 
Nää on mun isin kaljat ja näihin ei kukaan koske!
Marraskuu 21st, 2009 at 21.13
Viimeinen kuva! ;-P Uskomaton ilme “kaljakorin vartijalla”!
Bode kuulostaa kuvauksesi perusteella varsinaiselta persoonalta! Kiva kun koiralla on omia persoonallisia tapoja ja sopiva ripaus päättäväisyyttä.
D
Marraskuu 21st, 2009 at 21.25
Ihana tuo alin kuva.=) Vähän erilainen Olvi-koira tässä tapauksessa.
Marraskuu 29th, 2009 at 15.32
Paula ja Hirmut: Bode on todellakin varsinainen persoona. Välillä sen tempaukset saa hymyn huulille, mutta toisinaan tahtoo mennä hermot ja hiukset harmaantua entisestään
Hanne: Pitäisiköhän tarjota Bodea uudeksi Olvi-koiraksi